Ethereumin seuraava "hard fork" eli pakollinen päivitys muistuttaa siitä, että tietojärjestelmiä on vaikea tehdä kerralla täydellisiksi. Päivityksiä tarvitaan ja välillä kaikkien on pakko tehdä päivitys yhtä aikaa, jotta verkko pysyisi yhteensopivana.

Nämä pakkopäivitykset jakaantuvat karkeasti ottaen kahtia: sellaisiin, joista kaikilla on yhteisymmärrys, ja sellaisiin, joista kiistellään. Viimeisin isompi kiista aiheutti Ethereumin jakaantumisen erilliseen Classic-haaraan. Samanlaisia haarautumisia on tapahtunut Bitcoinillekin.

Pakolliset päivitykset ovat sen vuoksi erityisen mielenkiintoisia, että ne muuttavat lohkoketjuun tallennettujen älysopimusten semantiikkaa. Tässä Byzantium-päivityksessäkin lisätään älysopimuksiin uusia toimintoja. Periaatteessa tietysti vanhat sopimukset pysyvät ennallaan, mutta varsinaisesti tästä ei ole mitään takeita, koska vanhojakin sopimuksia on toisinaan muutettu jälkeenpäin.

Pakkopäivitysten myötä ainakin allekirjoittaneelta on karissut puhtaan ideologinen usko lohkoketjujen ja älysopimusten pysyvyyteen jo jonkin aikaa sitten. Sopimuksista päätetään poliittisella konsensusprosessilla, jota hallinnoivat toisaalta Ethereumia kehittävä yritys ja toisaalta isot louhijatahot. Jos nämä yhdessä haluavat muuttaa sopimuksia jälkeenpäin, se onnistuu.

Ennen pitkää tullaan siis tilanteeseen, jossa älysopimuksista syntyviä erimielisyyksiä täytyy tulkita myös "oikean maailman" oikeuslaitoksessa. Siitä tulee mielenkiintoista, koska lohkoketju on globaali mutta lait ja tuomioistuimet eivät. Miten toimitaan tilanteessa, jossa vaikkapa yhdysvaltalainen yritys on myynyt suomalaisille omistajille virtuaalisia osakkeita, ja osakkeet yllättäen katoavatkin lohkoketjusta pakkopäivityksen myötä?

https://blog.ethereum.org/2017/10/12/byzantium-hf-announcement/

Published 12.10.2017