Hankin vuodenvaihteessa Googlen LG Nexus 4 -puhelimen, jossa on Android 4.2 (Jelly Bean). Päätin kokeilla tammikuun ajan, miltä Androidin käyttö nykyään tuntuu. Olen käyttänyt Androidia aiemmin vain satunnaisesti silloin tällöin ja olen pääasiallisesti ollut iPhone-käyttäjä vuodesta 2007 lähtien.

Ensimmäiset tunnelmat uudesta puhelimesta olivat positiivisia. Android 4.2 on ainakin Nexus 4:ssä paljon sulavampi kuin vanhat animaatioiltaan tökkivät versiot. Karu arki alkoi kuitenkin paljastua muutaman päivän käytön jälkeen. Androidia vaivaavat edelleen lukuisat pienet epäloogisuudet ja loppuun asti hiomattomat ratkaisut käyttöliittymässä. Tässä muutama mieleen jäänyt havainto eri osa-alueilta.

Päävalikko

Puhelimen päävalikko on sekava, koska se muodostuu kahdesta samankaltaisesta mutta silti erillisestä valikosta. Päänäkymähän on jonkinlainen widget-työpöytä, johon halutut sovellukset voi vetää ikoneiksi. Sen lisäksi on kuitenkin toinenkin valikko, joka näyttää ihan samalta, mutta sisältääkin kaikki sovellukset. Näiden selkeä erottelu toisistaan on Androidissa epäonnistunut.

Androidissa esiintyy monessa kohtaa sellainen idiomi, että ruudun vasemmalle tai oikealle sormella "flippaaminen" on animoitu näyttämään siltä, että ruutu hyppääkin ylös tai alaspäin jonkinlaisessa ruutujen pinossa. Tämä on mielestäni erittäin epäonnistunut ratkaisu, sillä se sekoittaa täysin mielikuvan oikealle ja vasemmalle siirtymisestä. Mikä pahinta, päätason widget-näkymä kyllä skrollaa luonnollisesti vasemmalle ja oikealle, mutta erikseen avattava päävalikko taas käyttää tätä pinoanimaatiota, vaikka käyttäjä navigoi niitä täsmälleen samalla tavalla.

Päävalikossa esiintyy myös eräs toinen Androidin konsistenttiusongelma. Joskus asiat poistetaan klikkaamalla ne ensin valituiksi, ja painamalla sitten roskakori-painiketta. Joskus taas niitä ei tulekaan klikata, vaan sormea on pidettävä "pohjassa" ja vedettävä ikoni sitten roskakoriin. Käyttäjän edellytetään muistavan, kumpi tapa on käytössä missäkin.

Navigointi ja Back-painike

Androidin yleinen Back-painike palaa aina vähän minne sattuu. Joskus se palaa edelliseen näkymään tai edelliselle web-sivulle. Joskus se hyppää edelliseen sovellukseen. Kun on muutaman kerran vaihdellut sovellusten välillä, back-painike hyppää vain jokseekin satunnaisesti jonnekin. Koko idiomi on epäonnistunut ja pitäisi poistaa Androidista.

Nexus 4:n näyttö on sen verran iso, että peukalolla on vaikea ylettää ruudun vasempaan yläreunaan. Valitettavasti monet Android-sovellukset käyttävät tuota sisäisenä Back-navigaationa tai muuna tärkeänä valikkona. Tästä seuraa usein se, että tulee painettua väärää kohtaa ruudusta. Joskus puhelin melkein putoaa kädestä tämän vuoksi. (Sekin on melkoinen konsistenssin puute, että Androidissa on globaalin Back-painikkeen lisäksi näitä sovelluskohtaisia omia Back-painikkeita.)

Androidin Chrome-selaimen tab-navigointi on visuaalisesti todella sekava. Kun siihen menee, on aina yhtä vaikea hahmottaa mikä elementti oikein kuvaa mitäkin. iPhonen yksinkertaisempi malli tekee web-sivujen välillä edes takaisin hyppimisestä paljon miellyttävämpää ja selkeämpää. Sama tunne tuli Androidin sovelluksenvaihtopainikkeesta, jolla on tarkoitus navigoida käynnissä olevien sovellusten välillä. Se sisältää niin paljon turhaa informaatiota (kuvakaappauksen jokaisen sovelluksen näytöstä), että navigointi sen kautta on vaikeaa. Kuitenkin tämä painike on nostettu päätasolle Back- ja Search-painikkeiden rinnalle.

Tekstinsyöttö

Tekstin muokkaus on Androidissa poikkeuksetta epämiellyttävä kokemus ja sitä alkaa hiljalleen vältellä aina kun mahdollista. Erityisesti kursorin sijoittaminen haluttuun kohtaan tekstissä on ikävää. Kursori pitää ensin vain satunnaisesti klikata suunnilleen sinne päin tekstissä, ja sitten hienosäätää se kohdalleen sen "ilmestyttyä näkyviin". Myös tekstin valitseminen tuntuu epäintuitiiviselta eikä siihen tottunut kuukaudessa.

Sanojen auto-correct tuntuu niinikään epäonnistuvan Androidissa useammin kuin iOSissa, joskin tämä on melko subjektiivinen arvio. Android vaikutti kuukauden aikana haluavan korjata varsinkin kaikenlaisia puhekielen sanoja johonkin aiheeseen liittymättömään kirjakielen sanaan. Ehkä se pitemmässä käytössä alkaisi muistaa ne.

Notifikaatiot

Kuukauden aikana en koskaan saanut Androidin yleistä Notifications-palkkia (sitä, joka tulee esiin vetämällä ruudun yläreunaa alaspäin) toimimaan tyydyttävällä tavalla. Sinne tuntui aina ilmestyvän jotain tarpeetonta, vaikka sovelluksia miten konfiguroi. Käyttäjä tunnutaan myös velvoitettavan tyhjentelemään notifikaatioaluetta itse säännöllisesti siitä tyhjennysikonista, jonka tarkoituksen keksin sattumalta vasta monen päivän jälkeen.

Miksei puhelin automaattisesti huolehdi siitä, että notifikaatioissa on näkyvissä vain relevanttia ja ajankohtaista tavaraa, eikä kaikkea turhaa roskaa?

Galleria

Eräs kaikkein ärsyttävimpiä ominaisuuksia Androidissa liittyy otettujen valokuvien navigointiin. Kun valokuvia selaa vasemmalle päin "flipaten", niin viimeisen kuvan jälkeen päätyykin kameramoodiin. Tästä moodista ei enää voi flipata takaisin oikealle viimeksi katsottuun kuvaan. Käyttäjän on siis oltava varuillaan ettei vahingossa hyppää viimeisen kuvan yli.

Androidin gallerianäkymä on muutenkin sekava. Sen päätasolla ei näekään itse ottamiaan valokuvia, vaan siihen ilmestyy jotain ihan muita kuvia Facebookista, Bloggerista, Dropboxista jne. En minä sellaisia siihen kaipaa. En koskaan jaksanut selvittää, miten ne saisi siitä pois.

* * *

Yllä mainittu gallerian navigoinnin "varuillaan olon" tunne ilmenee itse asiassa aika monessa paikassa Androidissa. Käyttöliittymä on yleisesti ottaen suunniteltu siten, että se vie käyttäjää eikä käyttäjä sitä. Käyttäjän on mukauduttava käyttöliittymään, muistettava miten mikäkin toimii ja varottava tekemästä mitään tyhmää.

iPhone ja iOS taas toimivat pääsääntöisesti juuri toisin päin. Käyttöliittymä tuntuu aina pyrkivän mukautumaan ja ennakoimaan sitä, mitä käyttäjä aikoo seuraavaksi tehdä. Se kannustaa leikkimään ja kokeilemaan laitteen ominaisuuksia. Käyttäjää ei pyritä joka välissä rankaisemaan vääristä ja varomattomista liikkeistä.

Siirtyessäni Androidista takaisin iPhoneen en jää kaipaamaan oikeastaan mitään. Se ainoa iPhonesta puuttuva ominaisuus, NFC, on yhä sellaisessa vaiheessa kehitystä, että siitä on iloa lähinnä sovelluskehittäjille.

Published 1.2.2013