Kuten jo ehdinkin Jaikuilla, sain eilen tullattua Suomeen eBaysta tilaamani T-Mobile G1 -puhelimen. Tein sen virheen, että tilasin kuljetuksen U.S. Postal Servicellä, joten jouduin käymään pääpostissa täyttelemässä yrityksen tullausilmoituksen ja maksamassa ALV:n vielä omalla rahalla, kun firman luottokortti ei käynyt. Kaikki on kovin paljon helpompaa, kun käyttää aina vaan kuriireja.
Google-puhelimessa on muutamia ärsyttäviä juttuja, joihin tosin tottuu aika pian. Valikkopohjainen käyttöliittymä on omaan makuuni tarpeettoman monimutkainen. Jotkut asiat pitää tehdä kosketusnäytöltä, jotkut erillisistä painonapeista, ja tekstiä varten taas pitää aina taittaa näppäimistö esiin. "Back"-toimintokin on jostain syystä sijoitettu erilliseen fyysiseen nappiin.
Aloitusruutu on "active desktop" -hengen mukainen itse kustomoitava näkymä, johon voi lisätä haluamansa sovellukset, oikopolut ja widgetit. Sen lisäksi on erillinen päävalikko, josta pääsee käsiksi kaikkiin sovelluksiin. Näiden kahden valikon lisäksi käytössä on yleensä myös tilannekohtainen kontekstivalikko, johon pääsee fyysisellä menu-painikkeella. Ihan jees kun tottuu, mutta yksinkertaisemminkin voisi olla.
Integraatio Googlen palveluihin on tietysti täydellinen. Oma puhelimeni oli valmiiksi unlockattu USA:ssa, ja myyjä oli luonut sille erillisen Gmail-tilin. En vielä uskaltanut kokeilla, pystynkö vaihtamaan tilalle oman tilini. Kalenterien ja kontaktien synkkaus toimi kuitenkin ihan hyvin kyseiseen tiliin. Onnistuin myös Spanning Syncillä synkkaamaan Macistani kalenterin ja osoitekirjan Googleen.
G1:ssä on erikseen Gmail- ja Email-sovellukset, joista jälkimmäinen tukee POP- ja IMAP-tilejä. Sainkin oman privaattisähköpostini helposti konfiguroitua muuten, mutta luuri ei hyväksynyt itse allekirjoitettua SSL-sertifikaattia. Tästä on jo valitettu muuallakin ja varmaan bugikorjaus tulee joskus. Firman sähköpostia en kuitenkaan saanut käyttöön, koska G1/Android ei ilmeisestikään tue Exchangea natiivisti, kuten iPhone tekee.
WLAN-tuki tuntuu toimivalta, mutta välillä siinä on pieniä ongelmia. Esimerkiksi työpaikalle saapuessa puhelin ei heti löytänyt WLANia. Se ei muutenkaan kauheasti ilmoittele WPA-suojatuista verkoista, vaan ne pitää erikseen käydä ottamassa käyttöön. iPhone tyrkyttää yleensä WLANeja ahkerammin eikä sillä yleisesti ottaen ole ongelmia niiden kanssa.
Tänään tuli raitiovaunussa kokeiltua Google Readeria puhelimen selaimessa, ja hyvinhän se toimii. HKL:n (typerä) WLAN-kirjautuminen menee läpi ongelmitta ja Google Reader näyttää aika lailla samalta kuin iPhonessakin. Selailu on jouhevaa ja pääasiassa tökkimätöntä.
Sovelluksia löytyy G1:n päävalikosta juuri sopivasti. Nokian puhelimethan ovat yleensä täynnä kaikkea tarpeetonta, mutta G1:ssä on esimerkiksi AIM/Yahoo/GTalk/WindowsLive-yhteensopiva pikaviestintäsovellus. Sovelluksia voi hankkia lisää Android Market -kaupasta, joka on ilmeisesti vielä betassa ja sisältää vain ilmaissoftaa. Musiikkia taas tarjotaan Amazon MP3 -kaupan muodossa. Siellä toimii esikuuntelu, mutta ostaminen vaatii USA-luottokortin rekisteröimisen Amazon.com-tunnukselle.
Android Market ja Amazon MP3 ovat yhdessä hyvin samankaltainen kokemus kuin Applen iTunes Music Store ja App Store. Pystynkin näkemään Android Marketin terveenä kilpailijana App Storelle, joka on kärsinyt turhasta byrokratiasta ja mielivaltaisuudesta. Itse asiassa jos Google saisi vielä vähän viilattua Androidia siistimmäksi, ja joku valmistaisi fyysisesti tyylikkäämmän laitteen, niin iPhone voisi joutua koville. Kyllä tässä perusainekset on jo hyvin koossa.